Jouhivihvilä
3,00 €Jouhivihvilä (Juncus filiformis) – kostean maan luonnonkasvi.
Muodostaa tiiviitä mättäitä ja voi levitä laajalle kosteassa maassa.
Jakotaimi luonnonkasvustosta.
Ostoskori on tyhjä.
Jakotaimi syntyy kasvista, joka on jo kasvanut ja juurtunut maahan.
Kun kasvusto vahvistuu, sen juuristo voidaan jakaa useammaksi uudeksi aluksi. Jokainen osa jatkaa elämäänsä omana yksilönään – samasta, jo sopeutuneesta lähtökohdasta.
Jakotaimi ei ole siemenestä kasvatettu uusi alku, vaan pala valmiiksi kehittynyttä kasvia. Se jatkaa kasvuaan nopeasti, koska sen juuristo on jo muodostunut.
Jakotaimen juuristo voi olla tiivis tai harva lajista riippuen, mutta se on aina osa alkuperäistä kasvustoa. Istutettaessa kasvi jatkaa siitä, mihin se on jo päässyt.
Tämä lisäystapa:
– hyödyntää olemassa olevan kasvin elinvoimaa
– tukee kasvin luonnollista uusiutumiskykyä
– säilyttää emokasvin ominaisuudet
Siksi jakotaimi on usein vahva ja nopeasti asettuva valinta.
Sopii sinulle, joka arvostat kasvin omaa rytmiä ja jatkuvuutta.
Näytetään tulokset 1–16 / 39

Jouhivihvilä (Juncus filiformis) – kostean maan luonnonkasvi.
Muodostaa tiiviitä mättäitä ja voi levitä laajalle kosteassa maassa.
Jakotaimi luonnonkasvustosta.

Kaitaröyhytatar (Aconogonon divaricatum) – kookas kesän näkösuojaperenna.
Syväjuurinen, paikallaan tuuheutuva kasvusto.
Jakotaimi, toimitus alkukesällä.

Ketotaskuruoho on varhain keväällä kukkiva matala luonnonkasvi. Sopii maanpeitteeksi, nurmikon sekaan ja pensaiden alle.
Toimitetaan luonnonkasvuston jakotaimena.

Purppurapunalatva (Eupatorium purpureum) – korkea syksyn pölyttäjäkasvi.
Myöhään kukkiva jättiperenna ravinteikkaaseen maahan.
Jakotaimi.

Raparperi on voimakas ja pitkäikäinen hyötykasvi. Tuottaa runsaasti lehtimassaa ja mehukkaita varsia.
Toimitetaan vakiintuneesta kasvustosta jaettuna jakotaimena.

Ahomansikka (Fragaria vesca) – syötävä ja rönsyävä maanpeite.
Tuottaa pieniä, makeita marjoja aurinkoisessa paikassa.
Jakotaimi (3–5 versoa).

Grönlanninhanhikki (Potentilla tridentata) – kuivan paikan osin ikivihreä maanpeite.
Leviää juurtuvilla versoilla ja tukahduttaa rikkakasveja.
Jakotaimi.

Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia) – ikivihreä ja suurilehtinen reunusperenna.
Kevätkukinta ja talvivihreä lehdistö.
Jakotaimi (1–2 versoa).

Huopakeltano (Pilosella officinarum) – kuivan ja aurinkoisen paikan rönsyävä maanpeite.
Sietää leikkausta ja kohtuullista tallausta.
Jakotaimi (3–5 rönsyversoa).

Idänruusujuuri (Rhodiola kirilowii) – aurinkoisen ja läpäisevän maan mätästävä perenna.
Sopii kivikkoon ja paahteiseen kohopenkkiin.
Jakotaimi.

Nurmiajuruoho (Thymus pulegioides) – kuivien ja aurinkoisten paikkojen mauste- ja mesikasvi.
Puutuvaversoinen, läpäisevän maan varpukasvi.
Jakotaimi (3–5 versoa).

Keltamaksaruoho (Sedum acre) – kuivien ja paahteisten paikkojen mehikasvimaanpeite.
Leviää nopeasti ja houkuttelee kimalaisia.
Jakotaimi.

Ketohanhikki (Argentina anserina) – paahdepaikan rönsyävä maanpeite.
Sietää kuivuutta ja kohtuullista tallausta.
Jakotaimi (juurelliset rönsyt).

Ketoneilikka (Dianthus deltoides) – kuivan kedon punakukkainen luonnonkasvi.
Mätästävä ja läpäisevän maan perenna.
Jakotaimi.

Kirjovuohenputki (Aegopodium podagraria) – varjon voimakas maanpeite.
Rönsyävä ja syötävä biomassakasvi.
Jakotaimi.

Kissankäpälä (Antennaria dioica) – kuivan kedon maanpeite.
Hopeanharmaa, mätäsmäisesti leviävä luonnonkasvi.
Jakotaimi, saatavilla rajallisesti.