Jouhivihvilä
3,00 €Jouhivihvilä (Juncus filiformis) – kostean maan luonnonkasvi.
Muodostaa tiiviitä mättäitä ja voi levitä laajalle kosteassa maassa.
Jakotaimi luonnonkasvustosta.
Ostoskori on tyhjä.
Jakotaimi syntyy kasvista, joka on jo kasvanut ja juurtunut maahan.
Kun kasvusto vahvistuu, sen juuristo voidaan jakaa useammaksi uudeksi aluksi. Jokainen osa jatkaa elämäänsä omana yksilönään – samasta, jo sopeutuneesta lähtökohdasta.
Jakotaimi ei ole siemenestä kasvatettu uusi alku, vaan pala valmiiksi kehittynyttä kasvia. Se jatkaa kasvuaan nopeasti, koska sen juuristo on jo muodostunut.
Jakotaimen juuristo voi olla tiivis tai harva lajista riippuen, mutta se on aina osa alkuperäistä kasvustoa. Istutettaessa kasvi jatkaa siitä, mihin se on jo päässyt.
Tämä lisäystapa:
– hyödyntää olemassa olevan kasvin elinvoimaa
– tukee kasvin luonnollista uusiutumiskykyä
– säilyttää emokasvin ominaisuudet
Siksi jakotaimi on usein vahva ja nopeasti asettuva valinta.
Sopii sinulle, joka arvostat kasvin omaa rytmiä ja jatkuvuutta.
Näytetään tulokset 1–12 / 44

Jouhivihvilä (Juncus filiformis) – kostean maan luonnonkasvi.
Muodostaa tiiviitä mättäitä ja voi levitä laajalle kosteassa maassa.
Jakotaimi luonnonkasvustosta.

Kaitaröyhytatar (Aconogonon divaricatum) – kookas kesän näkösuojaperenna.
Syväjuurinen, paikallaan tuuheutuva kasvusto.
Jakotaimi, toimitus alkukesällä.

Ketotaskuruoho on varhain keväällä kukkiva matala luonnonkasvi. Sopii maanpeitteeksi, nurmikon sekaan ja pensaiden alle.
Toimitetaan luonnonkasvuston jakotaimena.

Korpikaisla on kotimainen, kestävä kosteikkokasvi, joka viihtyy rannoilla, ojien varsilla ja muilla kosteilla kasvupaikoilla. Se muodostaa näyttäviä, ruusukemaisia kasvustoja ja tuo luonnollista ilmettä rantavyöhykkeille sekä sadepuutarhoihin. Jakotaimena toimitettava korpikaisla sopii erityisesti luonnonmukaiseen pihaan ja kosteikkoistutuksiin.

Lehtoängelmä on korkea ja elegantti perenna, joka tunnetaan harsomaisista kukinnoistaan ja sinivihreästä lehdistöstään. Se viihtyy tuoreessa ja ravinteikkaassa maassa puolivarjossa sekä aurinkoisilla paikoilla, joissa maa ei pääse kuivumaan liikaa. Lehtoängelmä sopii erityisesti luonnonmukaisiin istutuksiin, metsänreunoihin ja reheviin perennaryhmiin.

Mesiangervo on korkea ja näyttävä luonnonperenna, joka tunnetaan huumaavan makeasta tuoksustaan ja vaaleista kukkapilvistään keskikesällä. Se viihtyy kosteahkossa ja ravinteikkaassa maassa sekä aurinkoisilla että puolivarjoisilla kasvupaikoilla. Mesiangervo sopii erityisesti luonnonmukaiseen pihaan, kosteille niityille ja suurten istutusalueiden taustakasviksi.

Purppurapunalatvio (Eutrochium purpureum) – korkea syksyn pölyttäjäkasvi.
Myöhään kukkiva jättiperenna ravinteikkaaseen maahan.
Jakotaimi.

Raparperi on voimakas ja pitkäikäinen hyötykasvi. Tuottaa runsaasti lehtimassaa ja mehukkaita varsia.
Toimitetaan vakiintuneesta kasvustosta jaettuna jakotaimena.

Valkovuokko on kevään tunnetuimpia luonnonkukkia, joka levittäytyy ajan myötä kauniiksi, matalaksi kasvustoksi puolivarjoisille ja varjoisille paikoille. Se viihtyy erityisesti lehtomaisessa, kosteutta pidättävässä, mutta läpäisevässä maassa. Valkovuokko sopii luonnonmukaiseen pihaan, metsän reunaan ja puiden alle muodostamaan keväistä kukkamerta.

Ahomansikka (Fragaria vesca) – syötävä ja rönsyävä maanpeite.
Tuottaa pieniä, makeita marjoja aurinkoisessa paikassa.
Jakotaimi (3–5 versoa).

Vitinärvänä (Sibbaldia tridentata) – kuivan paikan osin ikivihreä maanpeite.
Leviää juurtuvilla versoilla ja tukahduttaa rikkakasveja.
Jakotaimi.

Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia) – ikivihreä ja suurilehtinen reunusperenna.
Kevätkukinta ja talvivihreä lehdistö.
Jakotaimi (1–2 versoa).