Puutarhan tuholaisten ja rikkojen torjunta luontoystävällisesti
Koetko sinä, että tuholaisten ja rikkojen torjunta puutarhassa on ainaista taistelua luontoa vastaan? Tuntuuko sinusta, että kun selkänsä kääntää, on rikat vallanneet kukkapenkin ja kirvat ruusupuskan? Et ole kokemuksesi kanssa yksin!
Olen itsekin tämän kokenut ja näin ajatellut. Mutta se ainainen sotiminen omalla pihalla milloin mitäkin vastaan alkoi lopulta kyllästyttää! Puutarhan hoidon pitäisi olla rentoa ja mukavaa, ei taistelua.
Lähdin siis etsimään vaihtoehtoisia tapoja toimia.
Tämä etsintä on käynnissä edelleen, sillä puutarhan hoitajana ei ole koskaan valmis. Uutta tietoa tulee koko ajan ja vanhoja todetaan huonoiksi. Erityisesti puutarhan ekosysteemistä ja eliöiden välisistä vuorovaikutuksista on viime aikoina tullut paljon lisää tietoa.
Puutarha on aina osa luontoa, sille me emme yksinkertaisesti voi mitään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitää luopua omista haaveistamme ja toiveistamme puutarhan suhteen. On vain opeteltava toimimaan yhteistyössä luonnon kanssa, vastaan taistelun sijaan.
Tähän saat Suojaa puutarhasi tuholaisilta ja rikkaruohoilta kirjasta paljon apua!
Ota vähän rennommin!
Muutos alkaa aina asenteiden tarkastelusta. Kirjan alussa kannustetaankin opettelemaan rennompaa asennetta puutarhan tuholaisten ja rikkojen torjuntaan.
”Välillä voi yksinkertaisesti katsoa toiseen suuntaan ja keskittyä siihen, mikä on kaunista.”
Tärkeää on myös ennakoida ja ymmärtää tekojensa seuraukset. Kasvivalinnat on tässä yksi oleellinen juttu.
Suosi sellaisia kasveja, jotka eivät erityisemmin houkuttele eläimiä aterialle.
Usein kestävämpiä ovat vähemmän jalostetut kasvit. Niillä on usein jäljellä erilaisia puolustautumiskeinoja tuholaisia vastaan, jotka jalostuksessa ovat hävinneet. Kasveilla on erilaisia sisäisiä suojamekanismeja ja myös ”kemiallisia avunhuutoja”, kuten kirjassa asiaa kuvaillaan.
Tiesitkö esimerkiksi, että kun tunturimittari hyökkää koivuun, puu erittää kemiallisia aineita, jotka kutsuvat linnut apuun! Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten luonnossa tapahtuu koko ajan asioita, joista me emme tiedä mitään.
Sisäisistä suojamekanismeista hyvä esimerkki on vaikkapa piikit, okaat ja karvat. Paha maku tai myrkyllisyys karkottaa myös tehokkaasti ravinnon etsijät.
Kun kasvi puolustautuu itse, se on paljon tehokkaampaa kuin mikään sinun puolustustoimenpiteesi.
Toinen tärkeä asia on pitää puutarha mahdollisimman monimuotoisena. Mitä enemmän kasvilajeja ja erilaisia elinympäristöjä, sitä parempi. Monilajisesta ympäristöstä tuholaisten on vaikeampi löytää ravintokasvejaan. Ja siellä viihtyvät myös tuholaisten viholliset paremmin.
Kasvivalintojen ja monimuotoisuuden lisäksi voit ennakoida tuhoja myös ihan perinteisesti suojaamalla kasveja. Käytä verkkoja ja harsoja, kasvien ympärillä tai aitaa koko piha, jos alueellasi on isompia haittaeläimiä. Tai istuta tuholaisia hämäämään vahvatuoksuinen kasvi herkun viereen.
Muista myös tarkkailla puutarhaa, kuljeskella ja katsella. Näin huomaat mahdolliset ongelmat ajoissa. Tuholaisongelman voit helposti välttää ihan vain sillä, että huomaat ja poimit ne ensimmäiset yksilöt pois ajoissa.
Haitalliset elukat ja ötökät – tuholaisten torjunta
Suojaa puutarhasi -kirjassa käydään erilaiset tuholaiset läpi ja annetaan hyvin konkreettiset ohjeet niiden kanssa pärjäämiseen. Kirja on alunperin ruotsalainen, mikä hieman vaikuttaa nisäkäsongelmiin: meillä Suomessa taitaa villisiat olla kuitenkin aika marginaaliongelma kotipuutarhoissa! Mutta ilmastollisesti ero Ruotsiin ei ole suuri, joten kirjan ohjeet on meilläkin täysin pätevät.
Kirjasta löytyy myös listat kasveista, jotka kirjoittajan kokemuksen mukaan maistuu ainakin tietyille elukoille huonommin. Näitä ohjeita varon itse aina antamasta, sillä oma kokemukseni on, että kaikki maistuu lopulta, kun nälkä kasvaa riittävän suureksi! Listoja kannattaa kuitenkin seurailla, jos haluaa pienentää riskejä.
Pidin siitä, että kirjassa on käyty eri eläimet, hyönteiset ja rikat läpi lajeittain ja annetaan kullekin selkeät ”Tee näin” ohjeet. Ei kaikille tuholaisille toimi samat konstit, pitää huomioida sen elintavat.
Iso miinus kirjalle tulee kuitenkin hyönteisten torjuntaosion pahasti vanhentuneesta ohjeesta käyttää mäntysuopaa torjuntaan! Vaikka kirjassa toisaalla kehotetaan välttämään kaikkia torjunta-aineita, koska ne eivät valikoi uhrejaan, omatekoisen torjunta-aineen käyttöön silti opastetaan toisaalla. Mutta ei sekään valikoi uhrejaan!
Tämä virhe on mielestäni sen verran vakava, että siitä kirja menetti yhden tähden.
Kutsumattomat kasvivieraat – rikkojen torjunta
Rikkakasviosiossa ilahduin itse erityisesti siitä, että neuvoja annetaan myös kitkemisen tekniikkaan. Olen usein törmännyt siihen, että neuvotaan vain ”kitkemään huolellisesti pois” oletuksella, että kyllähän jokainen tietää, mitä se tarkoittaa.
Kirjassa käydään myös rikkakasvit lajeittain läpi ja annetaan hyviä vinkkejä torjuntaan. Rikat on jaettu eri osioihin sen mukaan, onko kyseessä moni- vai yksivuotinen kasvi. Tämä on hyvä juttu. Rikoille kirjassa ei onneksi kehoteta mitään ruiskuttelemaan!
Jäin kuitenkin kaipaamaan rikkojen osalta tietoa kasvikohtaisista kompensaatiopisteistä.
Ne ovat tehokkaan kitkemisen kannalta oleellista tietoa, jota on hieman haastavaa kuitenkaan mistään löytää. (Kompensaatiopiste on siis se kasvun vaihe, jossa kasvi kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin yhteyttämällä tuottaa. Kompensaatiopisteessa katkaiseminen kuluttaa kaikista eniten kasvin energiaa ja on siksi tehokkain hetki kitkennälle.)
Tästä kirja menetti toisen tähden.
Kirjan lopun hakemistosta voi kätevästi hakea tietoa eläin-, hyönteis- ja kasvikohtaisesti, mikä helpottaa tietysti paljon kirjan vinkkien hyödyntämistä siellä käytännön töissä.
Kenelle Suojaa puutarhasi kirjaa suosittelen?
Suosittelen tätä kirjaa jokaiselle, joka kokee pihanhoidon taisteluksi luontoa vastaan ja haluaa päästä tästä sodasta eroon. Aloittelija välttää monet ongelmat kirjan ohjeilla, mutta kyllä konkarikin siitä saa monta hyvää vinkkiä luonnon kanssa yhteistyön opetteluun.
