Taimien talvetus – nämä ohjeet soveltuu kaikille ruukkukasveille!

Jaa tästä hyvät jutut kavereillekin!

Oletko joskus taimimyymälän syysalessa harmitellut, ettei taimia enää ehdi istuttaa ja ne jäävät siksi ostamatta? Tai tykkäisitkö kasvattaa ruukuissa vaikka perennoja tai monivuotisia yrttejä yksivuotisten kesäkukkien sijaan, mutta niiden säilyminen talven yli arveluttaa?

Meillä talvetetaan kaikki myytävät astiataimet ruukuissaan avomaalla. Kokemusta on kertynyt taimien avomaatalvetuksesta jo yli 10 vuodelta, johon mahtuu monenlaista talvea, kevättä ja syksyä.

Meillä ei ole mitään erityisiä laitteita tai välineitä tähän hommaan, joten voit soveltaa näitä samoja ohjeita, kun haluat talvettaa ruukkukasveja omalla pihallasi!

Astiataimien talvetus avomaalla

Suurimmat haasteet taimien talvetuksessa

Auringontähden taimisto sijaitsee IV-vyöhykkeellä, Itä-Suomessa, ihan Joensuun kaupungin kupeessa. Lunta meillä sataa lähes poikkeuksetta useampi kymmenen senttiä joka talvi. Lumi on hyvä eriste ja suojaa astiataimia hyvin pakkaselta. Mutta oikeastaan pelkkä pakkanen ei olekaan se isoin haaste ruukkukasvien talvettamisessa pihalla.

Suurin haaste on ruukussa olevan mullan märkyys yhdistettynä siihen pakkaseen. Syksyllä, ennen pakkasia ruukkuun kertyy herkästi todella paljon vettä. Tuleentunut tai lakastunut kasvi ei enää vettä käytä ja haihduta, joten kaikki taivaalta kertyvä märkyys jää ruukun multaan. Kun ilmakin on jatkuvasti kostea, ei haihtumista tapahdu myöskään mullan pinnalta.

Kun tulee pakkanen, mullassa oleva vesi sitten jäätyy. Kasvin juuret jäävät tämän “jääkimpaleen” sisään ja useimmiten tuhoutuvat täysin talven aikana. Sen sijaan kuiva multa ei jäädy, kovassakaan pakkasessa. Päinvastoin ilmava, kuiva multa suojaa juuria siellä sisällään eristämällä lämpöä.

Suurin haaste onkin siis saada ruukun multa kuivumaan ennen pakkasia. Mutta tähän on onneksi olemassa hyvin helppo keino: kun ruukun kääntää kyljelleen, kaikki ylimääräinen vesi valuu sieltä pois. Pitää vain osata ajoittaa tämä kääntäminen juuri oikeaan aikaan.

Näin taimet talvehtivat taimistolla

Talvetuspaikka

Koska meillä on tuhansia taimipurkkeja, emme tietenkään voi niitä siirrellä kahdesti vuodessa käsipelillä paikasta toiseen. Siksi meillä taimet talvehtivat niillä sijoillaan, missä ovat kesälläkin: Taimipihalla ja Kasvattamossa. Paikka ei ole ideaali talvetukseen, mutta kesäiseen kasvatukseen ja myyntiin on.

Jos voisin valita, taimet talvehtisivat pellon itäreunalla, josta aina keväällä sulavat lumet nopeimmin. On nimittäin todella tuskastuttavaa odottaa lumen ja jään sulamista keväällä, että pääsisi kääntämään taas taimet pystyyn!

Omalla pihallasi sinä voit tietysti valita paikan paremmin! Kannattaa katsoa sellainen paikka, johon kertyy lunta, tuuli ei tuiverra kovasti, eikä kevään ensimmäiset auringonsäteet vielä sulata lumia pois. Rakennusten seinustat ovat yleensä huonoja paikkoja, koska niihin usein kertyy huonommin lunta ja lisäksi aurinko saattaa sulattaa lumet siitä liiankin aikaisin pois. Ei ole hyvä, jos talvehtineet kasvit innostuvat kasvamaan liian aikaisin keväällä! Silloin nuoret versot ovat alttiina yöpakkasille ja takatalvelle.

 

Syksyllä käännetyt taimet

Käännä ruukut kyljelleen ennen pysyviä pakkasia

Se kaikista haastavin juttu meillä taimistolla on ajoittaa tämä kääntöurakka oikein. Kun taimia on tuhansia, se ei kuitenkaan ihan hetkessä tapahdu, vaan hommaan on syytä varata vähintään pari päivää.

Jos ne kaataa liian aikaisin, kasvit eivät ole ehtineet tuleentua kunnolla. Ne saattavat vielä kasvaa, jolloin nurin laitettu taimi alkaa vääntyä kieroksi ylöspäin kasvaessaan. Lämpöaallon innostama kasvi voi myös kuolla kuivuuteen, kun nurin olevasta ruukusta ei vettä heru.

Jos taas myöhästyt, ruukku ei enää ehdi tyhjentyä. Jo jäätynyt vesi ei pois enää valu ja homma meni pieleen. Isommassa ruukussa saattaa kuivumiseen mennä jopa kolmekin päivää, etenkin, jos on jo yöpakkasia.

Ahkeraa sääennusteiden kyttäystä on pakko siellä loka-marraskuussa siis harrastaa!

…tai vie ruukut sateen suojaan

Meillä on testattu talvehtimista avomaalla myös ilman lumen suojaa ja pystyasennossa, lähinnä muutamilla havukasveilla. Testatut kasvit on olleet meillä joulumyynnissä pöytäkuusiksi. Myymättä jääneitä ei ole sitten enää hangen alle kavereiden seuraan kaivettu, vaan ne on saaneet jäädä katokseen tai kylmään kasvihuoneeseen kevättä odottamaan.

Tässä on sama juttu kuin nurin kippaamisessakin: mullan pitää päästä kuivumaan ennen pakkasia. Jos se onnistuu, taimet on meillä talvehtineet ihan yhtälailla näin kuin lumipeiton alla kyljelläänkin. Veden valuttaminen vain on vaikeampaa pystyssä olevasta ruukusta. Kastelu pitää lopettaa viikkoja ennen pakkasia ja reikien ruukun pohjassa pitää olla kunnolla auki.

Tyypillinen ongelma tässä on, että maassa oleva ruukku on niin tiiviisti pohjaa vasten, että vesi ei pääse valumaan pohjarei’istä pois. Jäätyminen alkaa aina ruukun reunoilta, joten herkästi käy niin, että siellä ruukun keskellä, missä ne kasvin juuretkin ovat, multa jää liian märäksi.

Taimet talvehtivat kasvihuoneessa
Kasvihuoneessa talvehtivia kuusentaimia.

Talvisuojaukset

Meillä ei siis astiataimia suojata käännön jälkeen mitenkään. Toivotaan vain, että lunta sataisi mukava kerros siihen päälle ennen tulipalopakkasia. Useimmiten näin käykin, mutta ei aina.

Lumeton talvi Joensuussa
Tältä näytti meillä tammikuun puolivälissä 2007… Lunta tuli lokakuussa ja tilanne näytti jo normaalilta. Mutta sitten se sulikin kaikki pois joulukussa ja uuteen vuoteen lähdettiin maa pääosin paljaana. Pakkaset olivat vuoden vaihteessa lähellä -30 astetta 

Vähälumisia talvia on tähän kymmenen vuoden jaksoon mahtunut muutama – ja ilmastonmuutoksen myötä niitä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa useammin. Kun kovat pakkaset tulevat ennen lumipeitettä, tulee aina myös talvehtimistappioita. Mutta mielenkiintoista on, että enemmän kuolee aina kasveja maassa kuin ruukuissa! Kuten tästäkin kuvasta näkyy, maa oli kovin märkää pakkasten tullessa. Ruukut oli käännetty ajoissa, joten ne olivat paljon kuivempia kuin maa siellä istutettujen kasvien ympärillä.

Hyvä osoitus siitä, että kasvualustan kuivuus on todella se ratkaisevin juttu talvehtimisen kannalta.

Jos asut seudulla, jossa lunta ei normaalisti tule tai se ei ainakaan pysy kasvien suojana läpi talven, voi olla tarpeen suojata talvehtivia ruukkukasveja muilla keinoin. Voit käyttää pakkaspeitteitä, harsoja, havuja tai muuta ilmavana ja kuivana pysyvää materiaalia.

Milloin ruukut nostetaan taas pystyyn?

Keväällä, kun lumi ja jää on sulanut, ruukut pitää nostaa pystyyn mahdollisimman pian. Ruukussa kuiva multa sulaa auringon lämmössä todella nopeasti, jo paljon ennen kuin routa maasta!

Heti kun multa lämpiää, lähtee kasvu käyntiin. Ja heti kun kasvu käynnistyy, tarvitaan vettä!

Joka kevät meilläkin käy niin, että jonkun kasvin ruukku käännetään liian myöhään. Kasvu on jo lähtenyt käyntiin, mutta ilman vettä kasvi kuivuu. Onneksi ne useimmiten toipuvat tästä tilapäisestä ongelmasta, mutta toisinaan apu tulee liian myöhään ja kasvi on ehtinyt kuolla juurta myöten.

Meillä pyritäänkin kääntämään ruukkuja sitä mukaa pystyyn, kun ne maasta irti sulavat. Usein toisessa päässä riviä ollaan vielä lumen peitossa, kun toinen pää on jo talven ikeestä vapaana. Ei siinä auta kuin tehdä päivittäisiä kierroksia ja nostella purkkeja ylös pienemmissä erissä. Toisaalta tämä on kyllä ihan mukavaa hommaa kevättä odotellessa ja käppäilen taimipurkkien äärellä ihan huviksenikin monta kertaa päivässä, kun lumi lopulta on sulanut.

Taimet paljastuvat keväällä
Sieltä ne paljastuvat…

Kun sitten ruukut on pystyssä, niitä pitää tarkkailla huolellisesti. Heti kun kasvu käynnistyy, tarvitaan vettä. Kannattaa muistaa, että kyljellään olleessa ruukussa ei ole mitäänn sellaista kevätkosteutta kuin on maassa.

 

Talvetetaanko taimet aina taimistoilla näin?

Ei. Taimien kääntäminen nurin on iso työ. Jos taimistolla on kymmeniä tuhansia taimia, ei tähän mitenkään riitä resursseja. Isommilla taimistoilla taimia voidaan talvettaa esim. puolilämpimissä kasvihuoneissa tai kylmiöissä. Osa myös istuttaa taimet maahan talveksi.

Meillä on valittu tämä tapa kahdesta syystä:

  1. Se on edullinen
  2. Taimet ovat näin paremmin karaistuneita suomalaisiin olosuhteisiin

Jos taimi ei meillä kestä avomaatalvetusta, ei sitä sitten meillä myynnissäkään ole. Siksipä uskallankin luvata, että meiltä ostamasi taimi kestää siellä sinunkin pihallasi mainiosti ailahtelevia kelejä läpi vuoden! Kunhan istutat sen oikeaan paikkaan tietysti…

Kokeile rohkeasti ruukkukasvien talvetusta pihalla! Se ei ole ollenkaan niin vaikeaa ja epävarmaa kuin moni kuvittelee. Erityisen turvallista hommaa tämä on perennoille ja yrteille, jotka muutenkin talvehtivat vain juurillaan. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan kesäkukkien sijaan ruukkuihin myös monivuotisia kasveja. 

 

 

15 kommenttia artikkeliin ”Taimien talvetus – nämä ohjeet soveltuu kaikille ruukkukasveille!”

  1. Kiitos paljon, tämä oli minulle uutta tietoa asun Turussa, täytyy tutkailla mitä purkkeihin laittaa kasvamaan, kesäkukkien tilalle. Tänä talvena oli paljon lunta täälläkin, joka talvi ei niin ole?

    Vastaa
  2. Kiitos Anna aivan loistavasta ohjeesta, sitä täytyy kokeilla. On niin säälittävää kun syksyllä kukoistavat kukat on vaan kylmästi katkottava roskiin kun lopetetaan mökillä käynti. Yleensä minulla on äitienpäiväruusut, pelargoniat, daaliat ja jotkut muutkin kesäkukat syksyllä kaikista kauneimmillaan. Toimisikohan tää talvetus niidenkin kohdalla?

    Vastaa
    • Äitienpäiväruusuilla olen joskus onnistunut avomaatalvetuksissa tähän samaan tyyliin. Mutta nuo pelargoniat ja muut sellaiset kesäkukat, jotka eivät kestä pakkasta ollenkaan, eivät varmaankaan näin ulkona säilyisi. Ne vaatisivat kuitenkin plussan puolella pysyvän lämpötilan läpi talven.

      Vastaa
  3. Kiitos! Mielenkiintoista asiaa, jota olen kaivannut ja syksyllä tietoa etsiskelinkin! Purkkeja kumosin kolmisenkymmentä, toivon vaan tehneeni sen oikein ja keväällä mielenkiintoista nähdä miten selvinneet. Tämä postaus selvensi asiaa paljon!

    Vastaa
  4. Kiitos Anna, minulla on idätetty erilaisia havupuita ja eri vaiheissa olevia kymmenittäin parvekkeella ja toivon että ne selviävät talven yli. Toimiikohan sama keino? Lunta tänne ei sada ja pienimmät taimat on 5-10cm suurimmat 50cm – kaikki siis havupuita.

    Vastaa
    • Sama konsti toimii kaikille monivuotisille kasveille, myös havupuille. Tärkeintä on, että multatila ei jää liian märäksi pakkasten tullessa ja jäädy möhkäleeksi. Sen sisällä juuret yleensä vahingoittuvat.

      Vastaa
  5. Minä tarvitsisin vinkkejä viiniköynnösten talvehtimiseen kasvihuoneessa ruukussa. Ostin ne viime keväänä, istutin pienehköihin ruukkuihin ja ne talvehtivat kylmässä eteisessä. Nyt haluaisin ne isompiin ruukkuihin ja jättäisin ne mielelläni talveksi kasvihuoneeseen. Onko ideoita ja vinkkejä tähän?

    Vastaa
    • Kasvihuoneessa ongelmana ei ole kasvualustan talvimärkyys, kunhan ruukussa kasvavan kasvin kastelun lopettaa ennen pakkasia. Sen sijaan ongelmaksi voi tulla pakkanen muista syistä, kun kasvihuoneessa ei ole lumisuojaa ollenkaan. Keväällä huone saattaa myös lämmetä päivisin korkeisiin lukemiin, mutta yöllä on silti pakkasta. Jos viiniköynnös lähtee kasvihuoneen lämmössä liian aikaisin kasvuun, saattaa yöpakkanen tuhota silmut ja vastapuhjenneet lehdet. Kestävyys pakkasen suhteen riippuu paljon lajikkeesta, toiset kestävät jopa -30 asteen pakkasia, toiset paleltuvat jo alle -10 asteessa.

      Vastaa
  6. Vaatiiko kesän ulkona ollut ruukkuruusu aina talvehtimista että lähtee seuraavana vuonna kukintaan? Voisiko ruukut vain ottaa sisälle huoneenlämpöön ja viedä taas ensi kesänä ulos?

    Vastaa
    • Ruusut kaipaavat kyllä lepovaihetta, eli viileää kautta. Jos hyvin käy, saattaa talvettaminen onnistua myös huoneenlämmössä, mutta varmemmin viileässä paikassa.
      t.Anna

      Vastaa
  7. Upea artikkeli! En löytänyt englanninkielisiltä sivuilta parissa tunnissa hyviä vastauksia, olisi heti pitänyt katsella suomalaisilta sivuilta.

    Referoin raa’alla kädellä ja käänsin artikkelisi amerikkalaisen kasvisivuston foorumeille muokkauksena omaan kysymykseeni
    ( https://garden.org/l/Naamapokemen/27e4d80a/thread/147927 )

    Suunnitelma on tehdä altakastelualtaita elintarvikekäytössä olleista ibc-säiliöistä, metallikehikosta, maisemointikankaasta, taimiruukuista, pvc-putkesta, kestopuusta, pleksikannesta ja eristelevystä.
    Taimiruukut yhdessä maisemointikankasn kanssa toimisivat kosteusimurina multaosaston ja vesisäiliön välissä. Lisäreikiä pohjassa ilmavuuden säilyttämiseksi ja vedenpinta ylivuotoreikineen sentti – pari multaosaston alapuolella.

    Talveksi vesi pois. Ainut ongelma on, että vesisäiliöön jää ilma-alue, joka eristettynäkin aiheuttaa jäätymistä. Multaosion ja vesiosion väliin on hankala keksiä toimivaa eristettä.

    Vastaa
  8. Himoitsen kovasti japanin verivaahteraa tänne Oulun seudulle. Onnistuisikohan senkin talvetus ruukun kääntämällä vai pitäisikö olla kellaritila tms?

    Vastaa
    • Jos lumi tulee ajoissa (ennen kovia pakkasia), sitä on riittävästi ja se on koostumukseltaan ilmavaa, saattaisi onnistua ihan ulkonakin japanin verivaahteran talvetus. Kokeilemallahan se selviää :).
      t. Anna

      Vastaa
  9. Tärkeää tietoa!
    Mitenkähän onnistuisi japanin verivaahteran talvettaminen Oulun seudulla, jos kaataa ruukun kyljelleen? Vai pitäisikö olla kellari… sellaista ei kyllä ole!

    Vastaa
  10. Hei Anna! Kiitos loistavasta blogista! Ajatuksenamme on istuttaa havuja talon pohjoispuolelle seinän viereen, räystään alle, johon ei pääse satamaan.
    Ajattelimme tehdä tuollaisen Villen kuvaileman altakasteluruukun ja lisätä vesisäiliöön leca-soraa. Onkohan sora riittävä eriste mullan ja maan välissä? Vai pitäisikö laittaa lisäeristykseksi styroxia tai finnfoamia?

    Vastaa

Jätä kommentti